Viaton johtaja on tyyppi, jonka täydellisyys hipoo pilviä. Hän on erehtymätön päättäjä ja visionääri, suorittaja vailla vertaa. Todellisuudessa viaton johtaja on kuoren alla oleva, itsestään epävarma henkilö, joka ei vielä ole löytänyt omia aitoja vahvuuksiaan. Hänellä on kuvitelma omasta ylivertaisuudestaan, jolloin virheet ovat aina toisten. Viattomuus on viallisuuden vastakohta, vika itsessään estää jotain muutoin hyvää ja tärkeää toimintaa. Viaton johtaja on kyvytön näkemään omia kehityskohteitaan, joita meissä kaikissa on. Tämä on blogisarja Viattoman johtajan haasteista. Sarja käsittelee inhimillisen elämän eri puolia, erityisesti niitä, joita emme kovin helposti itsestämme tunnista. Tavoite on antaa perspektiiviä johtamiseen ja muihin ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteisiin, jotka verhoutuvat usein erilaisten suojautumismekanismien taakse.

Osa 2. Vahingonilo – kateuden katala kalakaveri

Ajelen moottoritietä kohti yritysasiakasta. Tietyömaan vuoksi nopeusrajoitus on pudotettu 80 km/h:iin. Siirryn lainkuuliaisesti oikeanpuoleiseen jonoon pudottaen nopeuteni vaadittuun, vaikka aikatauluni on tiukka. Takaa tulee saksalainen premiumauto ja menee ohi niin, että suhahtaa. Vauhtia on ainakin 120 km/h. Tietyömaan loppuosassa moottoripyöräpoliisi päivystää tutkansa kanssa ja kääntyi rivakasti piittaamatonta ylinopeutta ajaneen kuljettajan perään. Mikä ihmeen mielihyvän tunne minulle nyt tuli?

Hiipivä hyvänolon tunne, kun joku epäonnistuu

”Siitäs sait!”, lasten leikeissä usein huudahdetaan, kun leikin sääntöjä rikkonut suljetaan leikin ulkopuolelle. Totuuden nimissä niin huutavat myös aikuiset ilman, että kukaan kuulee. Kyseessä on vahingonilo, tunne, joka ilmenee edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa. Se voi olla seurausta muiden muassa riittämättömyyden ja kateuden tunteista. Meistä voi olla mukava seurata jonkun toisen epäonnistumista sen sijaan, että keskittyisimme oman työuramme ja elämämme rakentamiseen. Kyse voi olla myös tietoisuudesta siitä, että omat resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä enempään. Tosiasian hyväksyminen voi olla vaikeaa, varsinkin jos omat ja toisten odotukset ovat olleet ylimitoitetut.

Liiketoiminnassa on runsaasti esimerkkejä siitä, miten suuruudenhulluilta näyttävät hankkeet kaatuvat, eikä miljoonia päästä jakamaan. Kun joku tekee konkurssin, kilpailijarintamalla voidaan hyristellä käsiä ja kokea – eikun potea – vahingoniloa. Lempäälään piti tulla Euroopan suurin autokauppa, jättimäinen Sunny Car Center. Hankkeen ja hanketoimijoiden ympärillä ilmeni runsaasti epäselvyyksiä, jotka johtivat autokauppasuunnitelman kaatumiseen. Monen mielihyvää muistuttava tunnekokemus suuruudenhullun idean ympäriltä oli valmis. On myös kansallisia ja kansainvälisiä onnistumisia, joita kateuden myötä pidetään hyvänä tuurina, sattumana. Kun rohkea johtaja tai yrittäjä tekee jotain uutta ja erilaista, josta tulee maailmanmenestys, vahingonilo kääntyykin hetkessä kateudeksi. ”Nuorisojengin” perustama Wolt jää Suomen taloushistoriaan jättimäisen yrityskaupan myötä olkoonkin, että ruotsalaisella pääomalla oli iso osuus ilmiömaisessa kasvutarinassa. Onneksi on myös ennakkoluulottomuuden ja uskaliaisuuden ihailijoita.

Vahingoniloni määrittelee oikean ja väärän

Tiffany Watt Smith kirjassaan Vahingonilon viisaus – miksi muiden epäonni naurattaa? (Atena, 2019) kirjoittaa mm. ihmisen inhimillisistä piirteistä, joita on vaikea kohdata. Läheisen ihmisen epäonni ei tunnu kovin hyvältä, kun taas Suomen rakkaan kiekkovastustajan häviämistä emme häpeile ilakoida. Tähän liittyy myös stigmatisointi. Jos oman poliittisen kantamme – jopa vakaumuksemme – vastainen henkilö epäonnistuu, koemme vastustamatonta vahingoniloa ja kyseenalaistamme henkilön kyvykkyyden toimia luotettavasti enää missään. Omaa kantaamme myötäilevän henkilön ahdinkoa koetamme vähätellä, tuntea empatiaa ja kenties selitellä kauniimmaksi. ”Puhun niin totta kuin osaan” on lausahduksena jäänyt poliittiseen historiaamme. Ei suinkaan ainoana.

Kannattaa keskittyä omaan tekemiseen

Kuten niin monessa asiassa, myös tässä voidaan todeta, että toisia et voi muuttaa. Omaa ajatteluasi voit, jos haluat ja kykenet. Yleensä he, jotka näkevät eniten vaivaa oman tasapainonsa ja polkunsa löytämiseen, suhtautuvat ymmärtäväisimmin toisten onnistumisiin ja epäonnistumisiin ilman sen suurempia tunnekuplia. Kalakaveri kannattaa etsiä jostain muualta kuin kateudesta kumpuavasta vahingonilosta.

#ihmistenerilaisuus
#itsetuntemus
#luontaisettaipumukset
#erilaisuudenjohtaminen
#viatonjohtaja
#vahingonilo
#vipuvaikutus