Aki Miettinen on suorittanut hyväksytysti ensimmäisen tason (Level 1) Senso Trainer™ -valmennuksesta. Sensovalmentaja on pätevöitynyt testaamaan ja määrittelemään perusterveen henkilön synnynnäisiä lihasmotorisia vahvuuksia. Menetelmää kutsutaan sensomotoriseksi metodiksi, jolla testataan aivojen, aistien, tukirangan ja hermolihasjärjestelmän yhteistoimintaa.
Tuloksena syntyy varsin monimutkainen aistien ja reaktioiden yksilöllinen ketju, jonka aktivoitumista voidaan testata lukuisin eri tavoin. Koska kyseessä ovat motoriset lihasliikesarjat, myös testausmenetelmät ovat fysiologisia ja aisteihin perustuvia eivätkä näin ollen edellytä syvällisempää neurotieteellistä tai psykologista osaamista. Tieteenalaa kutsutaan toiminnalliseksi neurotieteeksi.
Erityisen kiinnostavaa on tieto, että kognitiivisella LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysimenetelmällä ja sensomotorisella metodilla on vahva yhteys toisiinsa. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että aivojen ja hermojärjestelmän ja tietoisesti tunnistettavien ajattelutaipumusten välillä vallitsee vankka yhtäläisyys.
Useilla sensovalmentajilla, Aki Miettinen mukaan lukien, on usein joko kilpaurheilu- tai valmentajatausta ja sitä kautta kokemusperäinen ymmärrys erilaisista voimaa tuottavista lihasliikesarjoista. Käytännön hyödyt liittyvätkin eri lajien harjoittelun ja kilpailemisen liikesarjojen ohjaamiseen sekä mm. ergonomiaan. Harjoittelua voidaan persoonakohtaisesti muuttaa paremmin voimaa tuottaviksi, kimmoisimmiksi ja eritoten vähemmän rasitus- ja muita urheiluvammoja tuottaviksi suorituksiksi.
Aki Miettinen aikoo entisestään syventää osaamistaan SensoTrainerina™ ja toimii jatkossakin itsetuntemus- ja vuorovaikutusvalmentajana tiimien ja työyhteisöjen lisäksi myös urheilijoille, valmentajille ja seuroille.
Oheinen video näyttää, miten sensomotoriikka toimii käytännössä. Siinä sensovalmentaja Dominique Fournat Ranskan television jalkapallon MM-kisastudiosssa kesällä 2018 näyttää kehon toiminnallisen tasapainopisteen testaamisen. Vaikka ranskan kieli on vaikea, liikkuva kuva näyttää selvästi testiyksilöiden välisen eron kehon aktivoitumisessa.