Konsultin on helppo verhota itsensä munkkilatinakaapuun ja alkaa neuvomaan toisia käyttämällä vieraskielisiä lainasanoja. Arkikieleen tulleita esimerkkejä ovat mm. missio (= mitä tehtävää varten joku toiminto, yksikkö tai organisaatio on perustettu), visio (= näkymä jonnekin tulevaan) ja strategia (= armeijan johtaja -sanasta ’strategos’ tullut määritelmä, joka sisältää suunnitelman sodan voittamisesta). Edellä mainittuja sanoja viljellään taajaan, kun puhutaan lähes minkä tahansa organisaation menestykseen tähtäävästä kehityksestä ja johtamisesta. Hyviä synonyymeja ei oikein tahdo löytyä.
Varsinainen kummajainen löytyy tuosta otsikon sanasta integriteetti. Sana on niin moniselkoinen, että tämän blogin loppu omistetaankin sen ymmärtämiselle. Integriteetti tulee latinan sanasta integritas tarkoittaen jotakin, mikä ei jakaannu helposti, jotakin kokonaista, koskematonta ja ehjää. Alun perin se tarkoitti puhtautta ja täydellisyyttä, eli tekopyhyyden vastakohtaa. Nykykielessä se yhdistetään myös rehellisyyteen ja luotettavuuteen. Oxford Dictionary määrittelee sanan integrity seuraavasti: ”The quality of being honest and having strong moral principles”, suomeksi jotenkin “rehellisenä olemisen ja korkeiden moraalisten periaatteiden laatua”.
Integriteetti liittyy aina ihmiseen
Meillä kaikilla on ymmärrys, mitä tarkoittaa hyvämaineisuus. Se on nuhteettomuutta – ja mikä tärkeintä, sekä työssä että vapaa-ajalla. Maineen hallinta voi tarkoittaa puhdasta rikosrekisteriä, raittiutta, väkivallattomuutta tai muuta hyvettä, jota yleisesti arvostetaan. Jos ihminen koetaan yksilönä esimerkiksi ahneeksi, on vaikea kuvitella hänen olevan mitenkään yhteisöllinen, yhteistä hyvää arvostava, saati sitten antelias. Tätä taustaa vasten integriteetti on nippu tasapainoisen, hyvän ihmisen ominaisuuksia eikä pelkästään ”hyviä tekoja”. Jos ihminen on jakavinaan ilman että sydän on mukana, se on tekopyhyyttä.
Työyhteisössä integriteetti voi näyttäytyä monin eri tavoin, joissa suunnannäyttäjänä toimii useimmiten johtaja. Johtamisen integriteettiä kuvataan osuvasti mm. johtajan ”kymmenellä käskyllä”: 1) puhu totta, 2) noudata lakia, 3) pidä asiat selkeinä, 4) huolehdi muista ihmisistä, 5) tunne vastuu alaisten kehityksestä ja kypsymisestä, 6) osallistu, älä alista, 7) pysy erossa korruptiosta, 8) toimi aina tarvittaessa, 9) ole johdonmukainen eri tilanteissa, ja 10) osoita johdonmukaisuutta erityisesti, kun kyseessä on arvojen ja varsinaisen toiminnan välinen suhde. (Salminen A. Julkisen johtamisen etiikka. Vaasan yliopisto. 2010).
Laajempi katsaus aihepiiriin antaa ymmärtää, että integriteetti henkilö tai johtaja on persoonaltaan ehjä, oikeudenmukainen, luotettava ja rehellinen. Hän tunnistaa omat arvonsa ja toimii niiden mukaisesti. Hänellä on vahvat moraaliset ja eettiset periaatteet, joista hän ei tingi. Tätä ominaisuuksien luetteloa voisi jatkaa pitkään. Kyseessähän on siis superihminen, joita ihaillaan ja kadehditaan, ihminen, joka on erehtymätön? Tuntemani HR-ammattilainen tutkii integriteettiä. Hän sanoi, että käyttäessään viimeisen arkin työpaikan wc:n vessapaperirullasta integriteetti persoona omaehtoisesti vaihtaa telineeseen uuden rullan. Odotan kärsimättömänä tutkimustulosten julkaisua.
Hyvän ihmisen määritelmä?
Hyvää johtamista arvostetaan. Samalla itse johtajia arvostellaan välillä hyvinkin ankarasti. Voiko integriteettiä oppia, voisiko se olla johtamisen uusi ”ismi”? Itse uskon ihmiseen kokonaisuutena, mikä merkitsee, että me koostumme henkilökohtaisista ominaisuuksista ja elämämme aikana opituista ja koetuista asioista. Annan ison painoarvon terveelle itsetunnolle, jonka siunauksena meille voi kehittyä itseluottamusta ja suvaitsevaisuutta muita kohtaan. Liian usein organisaatiot menevät joka suuntaan pelkät asiat edellä, kun todellisuudessa onnistuminen koostuu ihmisten välisestä yhteistyöstä. Käskeminen ja kontrolli ohjaavat meitä lähes päivittäin erityisesti itsevaltaisesti johdetuissa työpaikoissa. Se on helppo tapa johtaa, mutta samalla hyvin naiivi, koska pahimmillaan vain yhden ihmisen vuoksi koko työyhteisö alisuorittaa ja voi huonosti.
Abraham Lincoln totesi aikoinaan, että kaikki miehet voivat kestää vastoinkäymisiä, mutta jos haluat testata miehen luonnetta, anna hänelle valtaa. (Huom. Lause täytyisi päivittää sukupuolineutraaliin muotoon.). Jos valta sokaisee ja synnyttää euforiaa muistuttavia tunnetiloja, ihmisen integriteetti on pahasti kehitysvaiheessa. Lohdullista on, että integriteettiä voi todellakin oppia ja siinä olevia moninaisia ajatuksia sisäistää. Jos haluaa olla yksin oikeassa, se voi onnistua jossain väittelyssä, mutta hyvää lopputulemaa siitä ei tule.
Kuopion Yrittäjien aamuinfo 9.12. käsitteli tietoisuustaitoja, mikä tarkoittaa lyhyesti juuri tämän hetken tiedostamista ja hyväksymistä sellaisena kuin se on. Joulun lähestyessä monella meistä on kiire juosta kasaan kinkut, kukat, kalat ja kalkkunat. Samalla siivotaan työpöytä ja lykätään osa töistä ensi vuodelle. Blogin otsikkoa sivuten omien ajatusten äärelle pysähtyminen voisi auttaa meitä myös löytämään vastauksen, kuinka aitoa, rehellistä, omien arvojen mukaista, toimintaa jouluun valmistautuminen on. Me voimme nyt ja ensi vuonnakin aivan hyvin hyväksyä sen, että olemme puhtaita mutta emme suinkaan täydellisiä. Itselleen ja muille rehellinen, omia arvoja ja toisten arvoja kunnioittava ihminen löytää kyllä oman joulunsa ja pystyy olemaan läsnä.